DOMINGO XX TEMPO BAIBAIN NIAN
1a. Leitura: Jer. 38, 4-6. 8-10
2a. Leitura: Heb. 12, 1-4
Evangelho: Luk. 12, 49-53
Nu’udar Foinsa’e katolika ida ne’ebe fiar iha Jesus nudar Maromak nia Oan Mane. Ita nia resposta ba Jesus nia pergunta ne’e katak: los duni, Jesus mai lori dame ba mundu no harii dame iha Rai Santa ida ne’e. Tamba Jesus maka Liurai ba dame nian. No mos Jesus maka Liurai ba buat hotu.
Evangelho ohin nian Jesus fo hanoin mai ita iha buat importante rua mak hanesan simbolu ÀHI no DIVISAUN/HAKETAK MALU. Uluk nia nain mai ita reflete hamutuk kona ba simbolu àhi nian. Jesus uza simbolu àhi nee simboliza buat barak iha ita nia moris. Àhi signifika purifikasaun, Transformasaun, lia-loos no domin. Ahi mos simboliza Espiritu Santu no Maromak nia prezensa iha ita nia le’et. Ikus liu wainhira ita iha situasaun ne’ebé ita haré mak nakukun de’it ita presija àhi atu leno dalan lori ita sai husi nakukun ba naroman. Maibe haré ba realidade iha ita nia experiencia moris lor-loron nian, dalawain la facil mai ita atu hakat sai lalais husi nakukun ba naroman, ho razaun tamba ita la tau fiar iha Maromak, ita tauk atu koalia lia loos, tauk atu husik ita nia passadu, tauk atu husik liu sasan no ema ne’ebé mak ita hadomi liu, no lakoi atu simu realidade ne’ebé mak ita hasoru, ida nee mak fraqueza iha ita nia moris. Nafatin husu Maromak nia grasa haraik mai ita koragem atu lao sai husi nakukun no Maromak sei la husik ita lao mesak tamba Maromak mak lori naroman no lia-loos ba ita nia moris.
Tuir mai, ita reflete ba perguntas ne’ebé mak Jesus husu iha evangelho ohin nian; dalaruma ita iha konfuzaun husu ba ita nia an; Jesus mai lori Dame maibe dame ne’ebé Jesus lori ne’e nakonu ho divisaun/hafahe malu. Tamba sa? Tamba iha Jesus nia tempu ne’ebe maka nia sei moris, hodi haklaken evangelho durante tinan tolu ne’e, divisaun barak ne’ebé maka mosu no divisaun barak ne’ebé maka Jesus hasoru no esperiensia iha nia vida pastór nian.
Iha realidade ne’ebé hatudu katak iha ema barak simu no rona Jesus nia hanorin maibe iha barak liu mos mak nunka simu Nia hanorin no konsidera Jesus nia hanorin hanesan insulta boot ida ba sira nia moris. Tamba ne’e, divisaun mosu. Ho divisaun ne’ebé akontese entre povu Judeu sira ne’e maka ikus mai sira hakarak halakon Jesus nia vida, hodi halo tortura oi-oin too hedi Jesus mate iha Kruz tutun.
Atu konekta Jesus nia moris ho realidade tempo agora nia ita reflete katak la’os Jesus maka kria divisaun mosu iha familia nia moris, maibe ita rasik maka dalarabark kria divisaun entre familia tamba ho teknologia, laiha komunikasaun, laiha dialogo, la fo tempo ba malu atu hadomi malu no komprende malu. Ho diferensia causa hirak ne’e mak kria divisaun hela la unidade iha familia uma laran.
Ho hanoin no ho refleksaun sira ne’e hotu iha ha’u nia hanoin. Ha’u hakarak atu dehan katak “atu harii dame iha nasaun ida, sosiedade ida, komunidade ida ka iha familia ida la fasil. Difisil tebes. Tamba atu estabelese dame sempre liu husi konflitus oioin no divisaun barak sempre mosu”. Ne’e maka realidade. No ida ne’e maka viajen moris nian ne’ebe ema hotu tenki simu hodi luta.
Ikus liu, dame ne’ebe Jesus lori mai maske iha divisaun oioin no barak maibe dame ne’ebé maka atu kria domin iha ema nia moris. Dame ida ne’ebé maka atu unifika ita hamutuk maiske iha diferensia barak iha Rai ida ne’e.
Mai ita husu Nai Jesus kuda dame iha ita hotu nia fuan atu nune’e ita hotu bele sai tranformadu ba fiar metin liu tan ba ita nia hanorin tamba ita nia hanorin maka felisidade lolos ema nian. Amen.
Reflesaun Husi: Irmã Zelina Mendonça
0 comments:
Post a Comment