DOMINGO XXVI TEMPU BAIBAIN
1a. Leitura: Numeros: (11 : 25 – 29)
2a. Leitura:Tg. 5, 1-6
Evangelho: Marcus 9 : 38 -43,45,47-48
Iha premeira leitura, ita rona Moises ne’ebé lori todan tebes atu mata dalan ba israelitas. Maromak hili katuas nain-hitu atu fahe knaar nee ho laran-sadia.
Bain-hira espíritu santu tun iha katuas sira-nia le’et, sira iha kbi’it ida hodi sai profeta kona-ba haklaken Maromak nia kbi’it atu halao knaar nee iha futuru. Maibé iha mane nain-rua, Eldad no Medad, ne’ebé hela iha akampamentu, sira mos nakonu ho espíritu santu no komesa fó sai profeta. Josue, Moises nia ajuda, hatudu laran-moras no husu Moises atu hapara sira. Maibé Moises hatete: Hau hakarak Maromak nia povu hotu atu fó sai profeta.
Mensagen sira-nee provoka ita atu hanoin didiak ita nia atitude oinsa hare Espíritu Santu nia hahalok iha ema seluk. Hanesan Josua, ita mós lalais atu proteje ita-nia an no limita Maromak nia serbisu ba ita-nia grupu? Ka ita mós hanesan Moises, ne’ebé selebra Espíritu Santu nia prezensa iha fatin ne’ebé deit no contente, tanba ita hatene katak Maromak nia serbisu bo’ot liu fali ita-nia serbisu.
Iha carta Saun Tiago, fo hanoin maka’as kona-ba ema riku sira. “se’e tilun mai. Imi tanis hodi hakilar maka’as, basá, susar barak atu todan daudaun ona iha imi leten. Basá Imi moris iha rai, haksolok ho imi nia salan oin-oin. Imi halo bokur imi-an, wainhira maluk seluk mate hamlaha…imi dadur, imi oho ema di’ak, maibe nia la loke ibun” Saun Tiago hakarak hatoo ba ita hotu katak “Ita-nia rikusoin mak prezente husi Maromak, ne’ebé ita bele uza riku-soin sira ba nain nia glória no ba ema seluk nia diak. Hodi halo riku-soin no haluha justisa lori konsekuénsia bo’ot.
Lia menon sira-nee fo coragen ba ita atu hanoin kona-ba oinsá mak ita bele tau matan ba ita-nia maluk sira nomos, Oinsa ita uza ita-nia riku-soin? Ita hatudu laran-luak ka lae,? Perguntas ida ne’e fo coragen ba ita atu ita bele haburas laran-luak no hatudu laran-sadia hodi ajuda ita maluk sira ne’be mak presija los ita nia tulun nomos Konsellu ne'ebé di'ak teb-tebes husi Papa Francisco hatete: "Imi bele iha osan barak, rikusoin no pozisaun barak, maibé se imi la fó perdua ho laran-moos, hakarak hahalok-aat no hanoin aat kona-ba ema seluk, entaun imi-nia moris sei la kontente”. tamba "Ita-nia rikusoin la sukat ho buat ne'ebé ita iha, maibé ho buat ne'ebé ita fó."
Messagen ne'e fó-hanoin ita katak rikusoin ne'ebé loos mak ita bele fahe no fó aten-barani ba ema seluk. Ita bele hetan buat ne'ebé ita iha, maibé ita bele hetan rezultadu di'ak no laran-luak tanba ita-nia laran-di'ak. Hodi hanoin liután kona-ba fó buat ne'ebé ita presiza, ita bele haburas relasaun ne'ebé kle'an liután ho ema seluk, no ida-ne'e bele ajuda ita atu haburas laran-sadi'a liután iha mundu ne'e. Ikusmai, ita-nia liman-rohan la'ós liu husi ita-nia rikusoin, maibé liu husi domin no apoiu ne'ebé ita fó ba ita nia vizinho.
Evanjellu Marcos nian, Joao hanoin kona-ba ema ne’ebé “duni sai espiritu a’at hodi ita boot nia naran, maibé nia laós parte husi ita nia grupu. Jesus hatete: Keta hapara nia. Nia hatete katak Maromak nia reino laos incluzivu ba ema ida deit no Maromak nia serbisu lao liu fali ema nia hanoin.
Tuir mai Jesus koalia kona-ba sala ida nebe sériu tebes., hodi uza ai- knanoik sira hodi esplika no hatudu no fo hanoin oinsa bele mudah ita nia hahalok sira nee, atu nune’e ita bele moris banati tuir Jesus nia ho komprimisu no sakrifisiu. Oinsá mak ita hatán ba Jesus nia konvite? Ita prontu atu halo buat ne’ebé diak atu hasai sala husi ita-nia moris ka lae? Ne’e laós kona-ba hahalok-aat rasik, maibé kona-ba komprimisu sériu ba santidade no laran-metin ba maromak.
Mai ita hanoin kona-ba ita-nia moris rasik. Iha fatin balu ne’ebé ita presiza atu hametin liután Maromak nia Espíritu Santu? Nomos Oinsá mak ita bele uza ita-nia rikusoin atu hetan glória husi Maromak? Nu’udar fiar sarani ita lao ba oin iha semana ne’e, mai ita haka’as an atu moris ho laran-metin iha Maromak nia Ukun, hodi selebra Na’i nia diak no grasa iha ita nia le’et no haburas ita-nia relasaun diak ho ema seluk nomos ho Aman Maromak, no buka justisa no laran-sadia iha buat hotu ne’ebé ita halo.
“Mota sei la Hemu Rasik Nia Wee. Ai sei la Han Rasik Nia Fuan. Loron Sei La fo Naroman ba nia-an rasik. Moris ba ema seluk ne’e Naturaleza ida. Vida ne’e diak wainhira O Feliz, Maibe Sei Diak liu tan Wainhira ema seluk Feliz tamba O’ Papa Francisco.
Reflesaun Husi: Irmã Julieta da Costa, OP